94/3
Letras por siguiriyas de Manuel Machado

Las que se publican
no son grandes penas.
Las que se callan y se llevan dentro
so las verdaderas.

El cariño y la salud
en un punto se parecen:
nadie sabe lo que valen
hasta después que se pierden.

Tengo una copa en la mano
y en los labios un cantar,
y en mi corazón más penas
que gotas de agua en el mar
y en los desiertos arena.



Surut jotka näytetään
eivät ole suuria suruja.
Ne joista vaietaan ja jotka pidetään
sisällä ovat todelliset.

Rakkaus ja terveys muistuttavat 
yhdessä mielessä toisiaan:
kukaan ei tiedä niiden arvoa
ennen kuin on menettänyt ne.

Minulla on kädessäni malja
ja huulillani laulu,
ja sydämessäni enemmän suruja
kuin pisaroita meressä
ja hiekkaa autiomaissa.

 











































Siguiriya (Silverio Franconetti)

La malita lengua
que de mi murmura,
yo lo cogiera por en medio en medio,
la dejara muda... 


Siguiriya (Maria Borrico)

Dice mi compañera
que no la quiero.
Cuando la miro a la cara
yo el sentio pierdo.

A clabo y canela
güele mi jardin,
er que no güela a canela y clabo
no sabe estingui.















Paha kieli,
joka kuiskutelee minusta,
ottaisin siitä kiinni aivan keskeltä,
ja vaientaisin sen...




Kumppanini sanoo minulle,
että en rakasta häntä enää.
Kun katson hänen kasvojaan,
menetän järkeni.

Puutarhassani tuoksuvat
neilikat ja kanelit
Joka ei tunne neilikan ja kanelin tuoksua,
ei tiedä elämästä mitään.